Pienenä tyttönä kesälomareissulla kysyin kärsimättömänä äidiltä ja isältä, että koska me oikein niitä muistomerkkejä ostetaan. Ei tainnut kuitenkaan budjetti riittää kokonaiseen muistomerkkiin – oli tyydyttävä matkamuistoihin.
Nyt kuitenkin oma poikamme sai ikioman muistomerkin. Kauniin hautakiven, jossa tähdet vilkuttavat pilven alta.
Olin jo pitkään pelännyt sitä päivää, kun kivi ilmestyisi haudalle ja olisi pakko lukea tuota karua tekstiä uudestaan ja uudestaan. Se olisi jotenkin niin konkreettista. Mutta ei se itse asiassa niin pahalta sitten tuntunutkaan. Ehkä tilannetta helpotti se, että kiven oli jo kertaalleen nähnyt hahmotusvaiheessa: isäni autotallissa katselimme pitkäperjantaina kahta puolivalmista kiveä, poikani ja mummoni. Mutta nyt oli hienoa saada haudalle nätti, lapselle sopiva kivi. Tähän asti haudalla oli vain valkoinen risti ja siinä pelkkä nimi. Nimen perusteella voisi kuvitella, että hauta kuuluu vanhalle miehelle; onhan koko hautausmaa täynnä vanhoja, 1900-luvun alkupuoliskolta ja sitäkin vanhempia kiviä, joissa koreilee tuo sama nimi. Vasta nyt ohikulkijatkin ymmärtävät. Se on rakkautemme muistomerkki.
Yhdessä läpi hangen ja roudan
Yhdessä läpi hangen ja roudan
Yksi virstanpylväs on siis jälleen saavutettu. Tämän ensimmäisen vuoden etapit ovat ne pahimmat. Ensin tuli ensimmäinen joulu ilman lasta, vaikka sen piti olla ensimmäinen joulu lapsen kanssa. Seuraavaksi koitti syntymäpäivä, jonka piti olla lapsen ensimmäinen. Toinen äitienpäivä äitinä, mutta nyt ilman lasta. Nyt hautapaikka on konkreettinen. Seuraavaksi elämme nimipäivän ja isänpäivän. Sen jälkeen saammekin vuoden kiertokulun päätökseen. Ja aina alkaa uusi vuosi. Onneksi seuraava vuosi tuo toivottavasti tullessaan myös näitä menetettyjä päiviä, kuten lapsen ensimmäinen joulu ja ensimmäinen syntymäpäivä, vaikkei ne yhden tietyn lapsen menetettyjä päiviä korvaakaan.
Yllättävän hyvin nämä päivät ovat kuitenkin menneet ja yhtenä tärkeimmistä syistä tähän pidän hyvää parisuhdetta. Tällaiset traagiset kokemukset niin usein erottavat pareja, kun ei ymmärretä, miten toinen suree. Alusta asti olemme pystyneet puhumaan avoimesti ja samalla antaneet toisellemme tilaa surra omalla tavallaan. On ymmärrettävä, että välillä toisella on huono päivä, ja kun tällainen huono päivä tulee, toinen on silloin tukemassa. Vaikka täytyy myöntää, että itselläni on tuon suhteen vielä parannettavaa - yllättävän helposti toisen huono tuuli tarttuu, varsinkin jos liian pitkään jatkuu. Mutta ainakin toisinpäin tämä on toiminut kiitettävästi, kiitos siitä. Vierelläni on vahva tuki silloin, kun itku yllättää.
Uskaltaisin väittää, että meidän suhdettamme vaikeudet ovat vain lujittaneet. Vaikea tästä tällaisten kokemusten jälkeen olisi enää muuallekaan lähteä. Rakkaus kestää.
Yllättävän hyvin nämä päivät ovat kuitenkin menneet ja yhtenä tärkeimmistä syistä tähän pidän hyvää parisuhdetta. Tällaiset traagiset kokemukset niin usein erottavat pareja, kun ei ymmärretä, miten toinen suree. Alusta asti olemme pystyneet puhumaan avoimesti ja samalla antaneet toisellemme tilaa surra omalla tavallaan. On ymmärrettävä, että välillä toisella on huono päivä, ja kun tällainen huono päivä tulee, toinen on silloin tukemassa. Vaikka täytyy myöntää, että itselläni on tuon suhteen vielä parannettavaa - yllättävän helposti toisen huono tuuli tarttuu, varsinkin jos liian pitkään jatkuu. Mutta ainakin toisinpäin tämä on toiminut kiitettävästi, kiitos siitä. Vierelläni on vahva tuki silloin, kun itku yllättää.
Uskaltaisin väittää, että meidän suhdettamme vaikeudet ovat vain lujittaneet. Vaikea tästä tällaisten kokemusten jälkeen olisi enää muuallekaan lähteä. Rakkaus kestää.
Tuulimyllyjä vastaan täällä taistellaan Viima hiuksissa viipyy hetken vaan Toiset nuorena nukkuu joskus se pelko uniin kulkeutuu Sitten sinä oot siinä silität mun hikistä päätä joku taika sulla on sillä Sinä vain, sinä vain saat mut luottamaan meillä on aikaa Sinä vain, sinä vain, sinä vain saat mut tuntemaan että mä kelpaan Kun pyryttää ja pajutkin taipuu kinosten alle hautautuu. Täytyy olla lujasta luusta että selviytyy Hangen alla paine kasvaa kestänkö sen mitä vaaditaan Rakas , onneks sä oot siinä silität mun hikistä päätä joku taika sulla on sillä Sinä vain, sinä vain saat mut luottamaan meillä on aikaa Sinä vain, sinä vain, sinä vain saat mut tuntemaan, että mä kelpaan Sinä vain, sinä vain saat mut taistelemaan tuulimyllyjä vastaan Sinä vain, sinä vain, sinä vain saat mut nousemaan läpi hangen ja roudan
Stella - Häävalssi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti