Muistoissani elää pieni poika. Muistan hänen hymynsä, irvistyksensä, peikkokorvansa ja ensimmäisen itsenäisen käännähtämisen selältä mahalleen. Muistan hänen syntymänsä - ja kuolemansa. Muistojeni kautta elän tätä hetkeä nauttien uudesta mahdollisuudestani olla äiti, kahden tyttölapsen äiti. Elämä kulkee muistoista haaveisiin.

torstai 30. kesäkuuta 2011

Vuodesta toiseen

Vuoden kiertokulku ei ole nähtävissä vain kesän vaihtumisena talveen ja talven kesään tai ikävuosien lisääntymisenä joka vuosi samaan aikaan. Vuoden kiertokulku näkyy monessa muussakin. Se saa tajuamaan, että elämä jatkaa matkaansa, vaikka maailmassa tapahtuisi mitä.

Telkkarissa pyöri muutama viikko sitten terveyssidemainos, jossa paketin ostaja sai kaupanpäälle säilytysrasian. Sama mainoskampanja toteutettiin myös viime kesänä. Asustelimme silloin Helsingissä ja asioimme Munkkivuoren ostoskeskukssa. Mainoksen uhrina tartuin tuohon kyseiseen kampanjaan ja valitsin silloisen lähikauppamme valikoimasta terveyssidepaketin, jonka kyljessä koreili sinivioletti rasia. Tuo rasia makasi Mäkki-talon kylppärissä säilyttäen korvakoruni tarkasti tallessa. Erittäin kätevä rasia tähän tarkoitukseen.

Tällä hetkellä telkkarissa esitetään hammasharjamainosta trenditietoisille kuluttajille. Nyt jokainen voi valita omaa persoonaansa lähinnä kuvaavan design-hammasharjan. Aivan kuten jo vuosi sitten. Silloinkin muistan tuon mainoksen ja kuinka samaisessa lähikaupassa yritin epätoivoisesti päättää, kuinka trenditietoinen haluan olla. En ollut. Valitsin taviksille tarkoitetun hammasharjan, jossa oli keskitytty puhdistustehoon, eikä varren design-väritykseen.

Kolmas tv:ssä tällä hetkellä pyörivä mainos, joka vie muistot vuodentakaiseen on Nelosen ilotulitus. Poikamme oli jo selvinnyt keuhkoverenvuodosta ja saanut uuden maksan viime tingassa ja nyt kaikki näytti hyvältä. Toipuminen oli alkanut. Sitä saattoi juhlistaa ilotulituksella. Ilotulitteet lähetettiin aivan sairaalan ja Mäkki-talon viereisestä saaresta, joten olimme kerrankin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Valitettavasti poikamme ei tätä spektaakkelia teho-osaston hengityskoneesta käsin nähnyt, eikä olisi vielä ymmärtänytkään näkemäänsä, mutta jonakin vuonna tulisimme hänen kanssaan katsomaan tuota valon ja äänen taistoa.

Ilotulitus on tänäkin vuonna, aivan kuten ennenkin, aivan kuin vuoden aikana mikään ei olisi muuttunut. Yhtälailla Turussa vietetään parhaillaan Keskiaikaisia markkinoita. Aivan kuin viime vuonnakin, jolloin olimme vaihteeksi Turun lastenosastolla oikeaan aikaan ja pääsimme osallistumaan näille markkinoille.

Vuoden kiertokulku puhuu karua kieltään. 
Auringonlasku Turun kesäyössä.

Kohtalon ivaa

Ja vuoden kiertokulku jatkuu. Aikaisemmin jo kerroinkin, kuinka mieheni osti veneen vuosi sitten keväällä, kuinka veneessä olikin vuoto ja kuinka vene mökötti loppukesän liiterin takana kuivalla maalla. AIVAN KUTEN TÄNÄKIN VUONNA! Tällä kertaa kyseessä vain on eri syyt, miksi vene ei tee sitä, mitä veneen kuuluisi tehdä. Tänä vuonna vene kyllä saatiin laskettua jokeen ja muutaman kerran sillä jopa ajeltiin. Kunnes viimeisellä kerralla veneestä katkesi ohjausvaijeri ja vene piti nostaa maalle korjattavaksi. Ei siinä vielä mitään, se olisi ollutkin pikkujuttu, mutta kappas, kun paikallinen voimalaitos pitää huoltaa juuri kesällä, ja nimenomaan keskellä kesää.

Voimalaitoksen huollosta tiedotettiin lehdessä vajaata viikkoa ennen huoltotöiden aloittamista. Huoltotöiden aikana veden pinta tulee laskemaan reilusti. Kaksi viikkoa sitten maanantaina huomasimme kauhuksemme vesirajan paenneen rannastamme viisi metriä! Vedenpinnan lasku oli näin ollen kaksi metriä. Kaunis jokimaisema peittyi nyt mutaisiin ja haiseviin rantoihin. Sattumalta olimme nostaneet veneen ylös ennen vesikatoa. Pelkkä pieni uutinen lehdessä vedenpinnan laskusta ei saanut meitä tajuamaan, mikä tilanne todellisuudessa tulisi olemaan.

Voimalaitoksen omistaa norjalainen yhtiö, joka dollarinkuvat silmissä päätti toteuttaa huoltotyöt silloin, kun sähkönkulutus on minimissä, eli tuotot minimissä. Kesämökkikaupungin mielipidettä ei edes kysytty, saatikka edes ilmoitettu reilusti aikaisemmin paikallisille yrittäjille, joiden elinkeino riippuu tästä joesta. Kukaan ei osannut varautua eikä ehtinyt varautumaan vajaan viikon varoitusajalla. Kukaan ei edes tiedä, kuinka kauan huoltotyöt tulee kestämään. Nyt lehdessä on ilmoitettu tietyt muutaman päivän jaksot elokuun puoleenväliin saakka, jolloin vedenpintaa lasketaan. Mutta voimalaitos huomauttaa, että muutokset vedenlaskun aikataulussa ovat mahdollisia. Tällä hetkellä vesi on siis taas korkealla, mutta koska se taas laskee, on vain huhupuheiden varassa.

Suurella todennäköisyydellä veneilymme jää siis tältäkin kesältä väliin. Ei ole järkeä laskea venettä vesille ja todeta, että moottori ei kuljeta venettä eteenpäin pohjamudassa. Voi myös olla, että tämä oli viimeinen kesämme tämän joen rannalla, joten se siitä sitten.

Toivottavasti vuoden kiertokulku ei sentään näy ihan joka asiassa. Toivottavasti jotkin asiat voivat myös muuttua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti